3. TUTKIMUKSET


Pyysimme kehitysvammaisia henkilöitä, heidän vanhempiaan ja alalla toimivia ammattilaisia vastaamaan seuraaviin seksuaalineuvontaa koskeviin kysymyksiin:
• mitä he ovat oppineet?
• mitä heidän pitäisi vielä oppia?
• miten ja missä he haluaisivat oppia?

Tutkimuksen tavoitteena oli selkeyttää tämänhetkistä kehitysvammaisten seksuaalineuvonnan tilaa kussakin kumppanuusmaassa. Tutkimuksen pääteemat olivat:

• millä tavalla kulttuuriset taustatekijät vaikuttavat kehitysvammaisten seksuaalineuvontaan?
• kenen toimesta kussakin kumppanuusmaassa on toteutettu kehitysvammaisten seksuaalineuvonta.
• millaisia menetelmiä ja materiaaleja kehitysvammaisten seksuaalineuvonnassa käytetään. Kuinka asiakastyössä käsitellään seksuaalisuutta, seksiä ja kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta.

Eurooppalainen vertailu
Kumppanuusmaissa toteutettu haastattelututkimus nostaa esille kehitysvammaisten henkilöiden seksuaalineuvonnan vahvuudet ja kehittämisalueet kohdemaissa.

Tutkimus seksuaalineuvonnan toteuttamisesta
Tutkimuksessa kysyttiin missä, miten ja kenen toimesta seksuaalineuvontaa pitäisi toteuttaa. Kyselyyn vastasivat kehitysvammaiset henkilöt, heidän vanhempansa sekä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa toimivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset.

Eurooppalaiset hyvät käytänteet
Kokosimme kumppanuusmaiden nykyisin käytössä olevat seksuaalineuvonnan hyvät, tehokkaat ja helposti saavutettavat menetelmät ja käytänteet: